Kasvivärit vaalennuksen esteenä

Hanna ei ole kahteen, ehkä jopa kolmeen vuoteen käynyt kampaajalla. Hän värjäilee itse hiuksiaan kaupan väreillä, ja valitsee erilaisia tummia sävyjä pakkauksessa näkyvän kuvan perusteella. Unikasta nyt jo valmistuneet opiskelijat Tiina ja Pinja kertovatkin Hannan hiusten olleen hyvin moniväriset. Tyvessä oli jo kasvanut omaa väriä, sen jälkeen hiuksissa oli palkkimainen tummempi kohta ja latvassa hieman vaaleampaa kultaista sävyä. Kotona värjätessä kannattaa miettiä laittaako väriä pelkästään peittämään tyvikasvua, vai vetääkö värin kaikkialle päähän. Jos jokaisella kerralla tumman tai jopa mustan värin laittaa kauttaaltaan, hiuksiin syntyy kerrostumia, joista on työlästä päästä eroon jos joskus toiveena olisikin vaaleampi ilme.

Alunperin Tiinalla ja Pinjalla oli ajatuksena vaalentaa Hannan lookkia, mutta hiusta tutkaillessa ja Hannan kanssa jutellessa selvisi, että hiuksissa on synteettisen värin lisäksi myös hennaväriä, joka saattaa sisältää indigoa. Indigoa sisältävien kasvivärien haasteena on se, ettei niitä pysty vaalentamaan, vaan lopputulos on yleensä sininen tai vihreä, tai sinivihreä. Tällöin vaaleamman lookin voi saavuttaa vain kasvattamalla vanhan kasvivärin pois, joka tietysti vie aikaa. Tämä on hyvä myös tiedostaa ennen kuin alkaa värjäämään hiuksiaan kasviväreillä. Kasvivärien käytöstä kannattaa ehdottomasti muistaa kertoa kampaajalle ennen kuin hiusta aletaan vaalentaa tai värjätä. Hannan kanssa ei onneksi ehtinyt käymään mitään vahinkoa vaalennuksen kanssa, ja nyt siis tehtiin suunnitelmien kanssa täyskäännös, ja lähdettiin tavoittelemaan vaalean sijaan mahonkista ruskeaa.

Hiukset olivat päivän alussa hyvin pitkät, mutta epätasaisen mittaiset. Pisimmät hiukset ylsivät alaselkään saakka. Hiuksista lähtikin pituutta noin 15 senttiä, jotta pituuseroja saataisiin tasattua ja leikkausta skarpattua. Pituutta jätettiin kuitenkin sen verran, että Hanna saa ne edelleen poninhännälle lastensa kanssa touhutessaan. Verho-otsatukka leikattiin kehystämään kasvoja kauniisti ja tuomaan kampaukseen hieman jujua myös silloin kun hiukset on sidottu kiinni. Lastenohjaajaksi opiskeleva Hanna on tarkka pukeutumisestaan, mutta arjessa kasvojen ehostaminen jää usein kiireessä väliin, ja ripsarilla ja huulirasvalla mennään. Ponnari ja hiuspanta kuuluvat Hannan päivittäiseen hiustenlaittorutiiniin. Hiuslakalla hän laittaa sojottavat pikkuhiukset kuriin.

Tiina ja Pinja tasoittivat sävyeroja ja toivat hiukseen lämpimiä mahongin ja kuparin sävyjä. Hannalla ei ollut juurikaan odotuksia päivästä, mutta lopputulokseen hän on hyvin tyytyväinen. Hän epäilee, että omat lapset eivät ehkä tunnista äitiään uuden lookin takaa.

Värin ylläpito on suhteellisen helppoa, kun Hannan omakin väri on tumma. Hiusta voi sävytellä kotona color maskeilla, ja sitä Tiina ja Pinja suosittelevatkin ennemmin kuin vetää kaupan väripurkki päähän. Raudalla viimeistelyyn he suosittelevat lämpösuojaa, tai esimerkiksi yhdistelmätuotetta, jossa olisi samassa lämpösuoja sekä pitoa kiharoille.

Hiukset Pinja ja Tiina

Meikki Piritta

Kuvat Liina ja Sedin